Maliskylän Nuorisoseura.                   Kun tulin Liittolaan

Terveisiä uudesta kodistani.

Hei kaikille! Minun tarinani on pitkä, eikä mikään lehti ole halunnut sitä alkaa julkaisemaan juuri sen pituuden vuoksi, joten koitan kertoa nyt itse vain tästä päivästä ja muutamasta edellisestä. Oli kaunis päivä vuonna… hups… taas meinasin aloittaa syntymäpäivästä, siitä kun olisi niin mukava kertoa ja tietysti siitä kuinka pienenä tyttönä kuljin ympäri maailmaa, tietäisittepä kuinka mukavia muistoja minulla on.

No, mutta palataanpas viime päivien tapahtumiin. Olin kulkemassa ajatuksissani pitkin Maliskyläntietä kun näin suuren ja ihastuttavan talon. Varovasti kuljin sitä kohti kun en tiennyt onko talossa asukkaita kotona. Hetken kierreltyäni huomasin, ettei talossa asu ketään, ikkunassa oli vain jotain yhteystietoja ja vuokraushintoja. Kiertelin taloa ja ihastelin, samalla jo päätin että jään tänne vähän pidemmäksi aikaa.

Välillä täällä käy joitain ihmisiä, ja olenkin alkanut jo tutustua heihin. Näyttää jopa siltä että saan jäädä tänne pidemmäksi aikaa. Kaikki tuntuvat hullantuneen minuun… kuinkas muuten… olenhan minä maailmaa nähnyt ja osaan keskustella ihmisten kanssa. Puhetaito on muuten pitkän harjoittelun tulos, mutta opiskelettehan te ihmisetkin vuosia mm. englantia. Kirjoittamaankin opettelin eräällä mökillä lapissa kun pakkanen paukkui ja lunta pyrytti niin että aikani kuluksi päätin opetella jotain hyödyllistä.

Eilen kuulin kun ihmiset täällä puhuivat että he haluaisivat antaa minulle nimen. Kauhukseni huomasin, ettei minulla oikeasti olekaan nimeä, minua on aina vaan kutsuttu kissaksi. Sydän onnesta pamppaillen hiivin ihmisten luokse ja kerroin kuinka paljon toivoisin viimeinkin saavani nimen jolla minua voisi kutsua ja josta voisin olla ylpeä. Siitähän keskustelu syntyi… paljon sanoja ja puhetta ja höpinää… lopulta he päättivät pitää minulle ristiäiset, siis MINULLE OIKEAT RISTIÄISET. Olin onnesta sanaton, kuuntelin vain kuinka he suunnittelivat kissan ristiäisiä.

Hieman minua ihmetyttää kaikenmaailman kissanristiäiset, joista olen useinkin ohimennen kuullut. Jäänköhän minä jostain paitsi jos minut ristitään yksin? Missäkähän ne kaikenmaailman kissan ristiäiset edes pidetään? Onkohan ne Amerikassa asti kun siitäkin niin paljon puhutaan? Milläs minä sinne edes lähtisin? Ehkä kuitenkin omat, siis ikiomat ristiäiset kuulostavat kuitenkin paremmalta.

Haluankin nyt kertoa heti teille kaikille että minulle annetaan nimi kissanristiäisissä Liittolassa pääsiäiskokko tapahtumassa. Asiat tietysti tärkeysjärjestyksessä… ensin minulle nimi ja sitten sytytetään kokko. Nimen valinta tuntuu tuottavan hirveästi päänvaivaa, en millään osaa keksiä itselleni sopivaa nimeä. Toivoisinkin että te kaikki osallistuisitte nimeni valintaan.

Alkusivu                                        Edellinen sivu